Nirso kissa

Nirso kissa tarkoittaa monelle kissaa, joka on valikova ja harkitseva ruokansa suhteen. Kissan ruokinnassa vaihtelu ja ravinnon monipuolisuus on kuitenkin tärkeää, jotta varmistetaan kissalle tärkeiden ravintoaineiden riittävä saanti.

Tässä artikkelissa avaamme mahdollisia syitä nirson kissan käyttäytymiseen ja tarjoamme käytännöllisiä vinkkejä nirson kissan ruokintaan.

Millainen on nirso kissa?

Osa kissoista suostuu syömään vain tiettyjä ruokia – ne kääntyvät kannoillaan, vaikka kuppiin laittaisi kuinka maistuvia vaihtoehtoja. Toiset kissat taas syövät samaa tuotetta vain jonkin aikaa, minkä jälkeen ne vaativat taas uusia makuelämyksiä lautaselleen.

Kaikilla kissoilla on makumieltymyksensä ja ruokailutottumuksensa, joiden tunteminen voi helpottaa nirson kissan ruokintaa.

Myös nirso kissa tarvitsee lajityypillisen ruokavalion hyvään elämään. Ota haltuun kissan ruokavalion perusteet vinkkiemme avulla.

Nirson kissan Opitut tavat

Paras keino ehkäistä turhaa nirsoilua on totuttaa kissa monipuolisesti erilaisiin makuihin, koostumuksiin ja ruokiin jo pentuiässä. Tiettyyn ruokaan tottunut kissa saattaa kaihtaa uutta ruokaa, vaikka se olisi terveellisempää ja lihaisempaa. Tällöin totuttelu uuteen ruokaan vaatii pitkiä hermoja ja paljon aikaa.

Uuteen ruokaan vaihtaminen kannattaa tehdä maltilla. Helpota kissan ruuan vaihtamista ohjeidemme avulla.

Toisinaan myös liian suuri määrä yhtäaikaisia vaihtoehtoja voi saada nirson kissan kieltäytymään tietyistä ruuista ja odottamaan ”jotain parempaa” ruokaa. Tällöin tarjolla olevien vaihtoehtojen määrää kannattaa vähentää.

”Kissa herättää usein aamuyöstä, kun se haluaa lisää ruokaa. Vaikka sitä olisi jo kupissa.”*

Nirso kissa saattaa olla valikoiva paitsi ruokansa myös ruokinta-aikojensa suhteen. Esimerkiksi yölliset ruokailuhetket ovat pitkälti opittuja tapoja, ellei kyse ole kissan sairauden aiheuttamasta käytöksestä. Jos nirso kissasi herättää sinut öisin saadakseen ruokaa, kannattaa sen iltaruokaa siirtää myöhemmäksi. Kissan kanssa voi myös tehdä jotain aktiivista, kuten leikkiä, tunti tai kaksi ennen nukkumaanmenoa.

Kissan maku- ja hajuaistit 

Luontaisena saalistajana kissan aistit ovat äärimmilleen viritetyt. Kissan hajuaisti on erittäin hyvin kehittynyt ja sitä voi verrata enemmän huomiota saaneeseen koiran hyvään hajuaistiin. On jopa arvioitu, että kissa pystyy erottamaan samantyyliset hajut paremmin kuin koira. Usein juuri ruuan hajun, ei niinkään maun, on arvioitu olevan keskeinen tekijä kissan ruokahalun kiihdyttämisessä.

Kissan makuaisti saattaa olla kissan aisteista heikoin tai ainakin varsin erilainen verrattuna koiran tai ihmisen makuaistiin. Kissan makunystyrät sijaitsevat ihmisten ja koirien makunystyröiden tapaan kielen kärjessä, sivuilla ja takaosassa. Makunystyröiden määrä on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin ihmisellä tai koiralla. On arvioitu, ettei kissa esimerkiksi pysty maistamaan makeaa yhtä hyvin kuin ihminen tai koira. Nykytutkimuksen mukaan kissan makeaan reagoivien hermosyiden määrä olisi kuitenkin kasvussa.

Kissa haistaa erilaiset muutokset ruuan hajussa, jolloin nirso kissa ei välttämättä syö esimerkiksi jääkaapissa avattuna ollutta märkäruokaa. Nirson kissan ruokinnassa oiva apu voivatkin olla kerta-annospusseihin pakatut lihaisat märkäruokamme.

Kissa voi myös yhdistää hajuja ja makuja huonoihin kokemuksiin. Jos kissa on esimerkiksi voinut pahoin tai ollut peloissaan syödessään jotain tiettyä ruokaa, voi se jatkossa kieltäytyä sen syömisestä.

Myös ruuan muut ominaisuudet, kuten koostumus ja lämpötila vaikuttavat kissan ruokahaluun. Mieluiten kissa syö saaliseläimensä ruumiinlämpöistä ruokaa, eli noin 38–40°C.

nirsolle kissalle Tarjoilulla on väliä

Myös kissanruuan tarjoiluun liittyvät asiat, kuten ruokakupin malli tai materiaali ja tarjotun ruuan sijainti voivat vaikuttaa kissan ruokahaluun. Löydät kissallesi sopivimman ruoka-astian kokeilemalla, mutta yleisenä nyrkkisääntönä voi pitää, että ruoka-astia tulisi olla tarpeeksi laakea eikä materiaalista saisi irrota makua tai hajua ruokaan.

”Ruoka maistuu parhaiten näköalapaikalla, joten tarvittaessa laitan kupin ikkunalaudalle.”*

Nirsolle kissalle ruokailun aktivointi esimerkiksi käyttämällä ruokintalelua tai heittämällä kuivamuonaa kissan napattavaksi voivat lisätä kissan dopamiinin ja serotoniinin tuotantoa. Näin ruokailusta saatavan mielihyvän määrä kasvaa.

Nirso vai sairas kissa?

Kissan nirsoilu – etenkin jos nirsoilua ilmenee yllättäen – voi myös johtua terveydellisistä syistä. Ota kissan nirsoilu puheeksi eläinlääkärisi kanssa, jotta mahdolliset ruuansulatukseen tai suuhun liittyvät sairaudet voidaan poissulkea.

Jos kissalla on esimerkiksi hengityselinsairaus voivat sen aistit ja ruokahalu heikentyä merkittävästi – samaan tapaan kuin ihmisellä rajun flunssan seurauksena.

Muutokset kissan syömisessä, esimerkiksi ruuan ahmiminen tai ruuasta kieltäytyminen, voivat kieliä kissan sairaudesta. Katso ohjeemme kissan kivun tunnistamiseen.

KISSAN ENERGIANTARVE

Selvitä myös kissasi aktiivisuustason ja iän mukainen energiantarve ja vertaa sitä kissasi energiansaantiin. Muista laskea energiansaantiin myös kissallesi tarjotut herkut ja makupalat. Liiallinen energiansaanti aiheuttaa ylipainoa ja ylimääräiset herkut voivat vähentää kissan näläntunnetta tai ruokahalua.

Ylipainoisen kissan tulisi painonpudotuksestaan huolimatta saada vatsansa täyteen. Kokeile siis alhaisemman rasvapitoisuuden märkäruokiamme, jotka sopivat erityisen hyvin steriloiduille kissoille. Makuina lohijakalkkuna.

Pidä mielessä, ettei kissaa saa koskaan paastottaa. Jo yli vuorokauden pituinen syömättömyys voi olla kissan terveydelle hyvin haitallista.

*Sitaatit kerättiin nirsojen kissojen omistajilta.