Kissanpennun kehitys viikoittain

Kissanpennun kehitys viikoittain on silmiinpistävän nopeaa myös vähemmän tarkkasilmäisille perheenjäsenille. Pentujen suuri seikkailuinto niin pentulaatikossa kuin myöhemmin kodin kätketyissä nurkissa on antoisaa seurattavaa, eikä pienten seikkailijoiden kommelluksia katsellessa voi välttyä naurulta.

Tässä artikkelissa kissanpennun kehitys viikoittain on jaettu seuraaviin kehitysvaiheisiin: 

• Viikko 1: Vastasyntynyt kissanpentu
• Viikko 2–4: Varhainen sosiaalistuminen
• Viikko 5–6: Vieroitus ja tutkiminen
• Viikko 7–8: Varhainen itsenäisyys
• Viikko 9–12: Sosiaalinen ja fyysinen kehitys
• Viikko 13–16: Murrosikä

Kissanpennun kehitys viikoittain sisältää selkeitä merkkipaaluja, mutta myös yksilölliselle vaihtelulle on tilaa. Yksi pennuista osoittaa nopeaa fyysistä kehittymistä tassuttelemalla ympäriinsä, kun taas toinen viihtyy parhaiten emonsa kyljessä torkkuen.

Viikko 1: Vastasyntynyt kissanpentu

Fyysinen kehitys
Kissanpennut syntyvät sokeina ja kuuroina, silmät suljettuina ja korvat taittuneina. Pennut painavat syntyessään noin 85–115 grammaa ja ovat täysin riippuvaisia emostaan esimerkiksi lämmön ja ravinnon suhteen.

Kissanpennun kehitys viikoittain on nopeaa erityisesti alkuvaiheessa; pennut kasvavat nopeasti ja voivat jopa kaksinkertaistaa syntymäpainonsa ensimmäisen elinviikon aikana. Vastasyntyneet kissanpennut toimivat pitkälti luottaen haju-, tunto- ja makuaistiinsa.

Käytös
Kissanpennut pystyvät vain erittäin kevyesti kehräämään tai maukumaan. Pennut eivät pysty säätelemään ruumiinlämpöään, joten ne pysyttelevät lähellä emoaan ja sisaruksiaan. Pennut suuntaavat luonnostaan emonsa nisien luokse, ja pentujen päivä koostuukin pitkälti nukkumisesta ja syömisestä.

Tutkimusten mukaan vaikuttaa siltä, että emo tunnistaa omat pentunsa yksilöllisesti niiden äänen perusteella, vaikka pienet pennut eivät vielä itse kuule omaa ääntään.

Merkkipaalut
Kissanpentujen silmät alkavat avautua noin 7–10 päivän iässä, mutta näkö on vielä sumeaa. Silmien väri on aluksi sininen.

Viikko 2–4: Varhainen sosiaalistuminen

Fyysinen kehitys
Kissanpennun kehitys viikoittain ottaa harppauksen kolmannella viikolla, kun kissanpentujen aistit alkavat terävöityä. Korvat avautuvat täysin, ja pennut alkavat reagoida ääniin – niiden ympäristön aistiminen muuttuu siis merkittävästi. Nyt pennut kuulevat paitsi ympäristönsä äänet myös oman äänensä ja sen erilaiset muodot. Lisäksi pennuille alkaa kasvaa maitohampaita noin kolmen viikon ikäisinä.

Käytös
Pennut alkavat ryömiä toisella viikolla, mutta liikkeet ovat vielä selkeästi koordinoimattomia. Neliviikkoiset kissanpennut puolestaan tutkivat jo uteliaina ympäristöään, ja pennuista tulee aktiivisempia. Pennut seisovat aluksi horjuen, mutta vahvistuessaan ne tassuttelevat aktiivisesti lähiympäristössään. Emo nuolee ja hoivaa pentujaan ja pennut voivat jäljitellä tätä käytöstä.

Pentusisarusten kanssa leikkiminen alkaa, mikä on erityisen tärkeää sosiaalisten taitojen kehittymiselle. Kissanpennun viikoittaisessa kehityksessä on havaittavissa kaksi herkkyyskautta, jotka molemmat alkavat pentujen ollessa noin kaksiviikkoisia. Ele- ja ilmekielen herkkyyskausi kestää 14-viikkoiseksi saakka, kun taas sosiaalistumisen herkkyyskausi on ohitse jo noin 7-viikkoisena.

Ele- ja ilmekielen herkkyyskaudella kissanpentu oppii puhumaan lajitoveriensa kieltä ja vaikuttamaan esimerkiksi sisarustensa käytökseen omalla elekielellään. Sosiaalistumisen aikana kissanpentu puolestaan oppii tunnistamaan ystävällismieliset lajit, mahdolliset saaliit ja pedot. Jos kissanpennun uudessa kodissa odottaa esimerkiksi kissaystävällinen koira, on erittäin suositeltavaa, että pentu on kerännyt positiivisia kokemuksia koirien kanssa jo herkkyyskauden aikana.

Kissanpennun koulutukseen kuuluva sosiaalistaminen jää usein pennun emon omistajan tehtäväksi. Kun kissanpentu saa olla vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten, sisarustensa sekä mahdollisesti kissoihin tottuneen koiran kanssa, kasvaa pennun ystävällisinä kokemien toimijoiden määrä huomattavasti. Luovutusikäinen, vähintään 14-viikkoinen kissanpentu omaa jo vahvan käsityksen siitä, mitä elämässä kannattaa varoa ja mitkä asiat ovat osa turvallista arkea.

Merkkipaalut
Pentujen napanuorat putoavat pentujen ollessa noin kaksiviikkoisia. Noin 3–4 viikon iässä pennut saattavat puolestaan seurata emonsa esimerkkiä ja käydä hiekkalaatikolla tarpeillaan. Neliviikkoiset kissanpennut pystyvät myös säätelemään ruumiinlämpöään.

Tiedätkö, miten opettaa kissanpennulle arjen taitoja? Lue vinkkimme kissanpennun koulutukseen!

Viikko 5–6: Vieroitus ja tutkiminen

Fyysinen kehitys
Tähän mennessä pentujen maitohampaat ovat kehittyneet ja pennut alkavat siirtyä emon maidosta pehmeään kiinteään ruokaan. Pentujen koordinaatio paranee ja pennut ovat vakaampia jaloillaan.

Käytös
Kissanpennun kehitys viikoittain on erityisen hauskaa seurattavaa tässä vaiheessa, kun pennuista tulee erittäin aktiivisia ja ne alkavat tutkia ympäristöään itsenäisemmin. Leikkimisestä tulee monimutkaisempaa ja mukaan tulevat esimerkiksi sisarusten välinen takaa-ajo, pienten liikkuvien asioiden, kuten pölypallojen, saalistaminen ja kiipeily. Leikkiminen opettaa pennuille saalistuskäyttäytymistä ja sosiaalisia rajoja.

Kissanpennut alkavat myös itsenäistyä, mutta ovat edelleen riippuvaisia emonsa tarjoamasta ravinnosta ja läheisyydestä.

Tiedätkö jo, mitä aminohappoja kissanpentu tarvitsee ruuastaan? Katso vinkkimme kissanpennun ruokintaan! 

Merkkipaalut
Pennut alkavat vieroittua noin 4–6 viikon iässä, vaikka ne voivat edelleen silloin tällöin maistella emonsa maitoa. Pennut vieroittuvatkin yleensä emonsa maidosta vasta 6–8 viikon ikäisinä.

Kissanpennut hoitavat itseään, vaikka emo edelleen nuolee ja hoitaa niitä. Pentujen silmät alkavat muuttua lopulliseen väriinsä pentujen ollessa noin kuusiviikkoisia.

Viikko 7–8: Varhainen itsenäisyys

Fyysinen kehitys
Kissanpentujen aistit ovat kehittyneet. Pennut ovat myös yhä ketterämpiä ja itsevarmempia liikkeissään.

Käytös
Iän karttuessa pennuista tulee itsenäisempiä ja ne tutkivatkin ympäristöään itsenäisen päättäväisesti. Hiekkalaatikolla tarpeiden tekeminen on yleensä täysin hallittua tässä vaiheessa.

Kissanpennut oppivat lisää käytösmalleja leikkimällä sisarustensa ja ihmisten kanssa. Ne kokeilevat erilaisten elekielen salojen vaikutusta sisaruksiinsa ja ottavat edelleen mallia emostaan.

Merkkipaalut
Pennut voidaan rokottaa kissaruttoa ja -flunssaa vastaan noin kahdeksan viikon ikäisinä. Tehosterokotus tulee antaa noin 3–4 viikon kuluttua tästä, eli pennun ollessa noin 12-viikkoinen.

Viikko 9–12: Sosiaalinen ja fyysinen kehitys

Fyysinen kehitys
Pennut kasvavat nopeasti tämän vaiheen aikana. Niiden keho vahvistuu ja liikkeet hioutuvat tarkemmiksi.

Käytös
Pennut kehittävät edelleen saalistus- ja leikkitaitojaan monimutkaisten ja vuorovaikutuksellisten leikkien avulla. Leikkikaveriksi kelpaavat niin sisarukset, emo kuin ihminenkin.

Pentujen erilaiset persoonallisuudet alkavat tulla selkeämmin esiin. Yksi pennuista voi esimerkiksi olla erityisen aktiivinen ja äänekäs seikkailija, kun taas toinen tuntuu rakastavan sisarustensa tai ihmisten seuraa, eikä oikein välitä yksinolosta.

Merkkipaalut
Tehosterokotus kissaruttoa ja -flunssaa vastaan annetaan yleensä pennun ollessa noin 12-viikkoinen.

Viikko 13–16: Murrosikä

Fyysinen kehitys
Pennut näyttävät nyt pieniltä aikuisilta kissoilta. Niiden motoriikka on kehittynyt hyvin ja ne ovat vahvoja ja energisiä.

Käytös
Pennut saattavat osoittaa alueellista käytöstä, kuten reviirin merkitsemistä. Myös kiinnostus kodin uusiin, mahdollisesti vielä tuntemattomiin alueisiin voi kasvaa.

Pentujen saalistustaidot ovat kehittyneet leikin kautta, ja kissanpennut voivat osoittaa aikuisiltakin kissoilta tuttua vaistomaista käyttäytymistä. Pennut saattavat esimerkiksi loikata sisään päässeen kärpäsen perään vaistomaisen nopein liikkein.

Merkkipaalut
14-viikkoisilla pennuilla on edelleen paljon opittavaa ja kasvettavaa, mutta useimmat ovat valmiita adoptoitaviksi ja sopeutumaan uuteen kotiin. Kissanpennun kehitys viikoittain huipentuu 16 viikon ikään, johon mennessä kissanpennut ovat yleensä itsenäisiä ja fyysisesti kehittyneitä. Kissanpennun uuden omistajan on hyvä muistaa, että noin 16–20 viikkoiselle kissanpennulle voidaan antaa rokotus rabiesta vastaan.

Kissanpennuista tulee täysikasvuisia noin 12 kuukauden iässä. Suurien kissarotujen yksilöillä täysikasvuisuus voi kuitenkin viedä jopa 15 kuukautta.