Sala, pienen populaatiopennun selviytymistarina

Salan emo loukutettiin ulkoa. Emo oli tavallinen populaatiokissa: rokottamaton, leikkaamaton, sisäloisia ja korvapunkkeja. Nuori kissa, joka oli jo muutaman pentueen synnyttänyt.  Tällä kertaa pentuja syntyi vain kaksi.

Aluksi kaikki näytti hyvältä. Emo piti hyvää huolta pennuistaan, ja vaikka se olikin hyvin arka, hyväksyi se kuitenkin sen, että pentuihin koskettiin. Pennut piti punnita päivittäin, jotta tietäisin, että emolta tulee riittävästi maitoa.

Ongelmat alkavat                                       

Neljän viikon jälkeen Salan painon nousu alkoi hidastua. Toinen pentu kasvoi hyvin, joten maidon määrästä ei ollut kyse. Aloin pienellä ruiskulla antaa Salalle kissojen emonmaidonkorviketta, jotta pentu ei alkaisi kuivua, mutta paino ei siltikään tahtonut nousta riittävästi.  Kaikesta huolimatta Sala oli riehakas ja virkeä pikkupentu.

Heinäkuun alussa Salan silmät alkoivat liimautua nukkuessa kiinni, ja ne piti lämpimään veteen kastetulla vanulapulla varovasti sivellä auki. Sain eläinlääkäriltä silmätippoja, jotka auttoivat. Sala ei yhtään tykännyt niiden laittamisesta, mutta 400 grammaa painavaa pentua on onneksi vielä aika helppo käsitellä. Kun silmätippakuuri loppui, viikon päästä alkoivat samat oireet, joten aloitettiin ensimmäinen 10 päivän antibioottikuuri.

Kaliki tai herpes

Salan oireilun syy oli ilmeisesti joko kaliki- tai herpesvirus, jotka ovat hyvin yleisiä kissapopulaatioissa. Aikuisilla kissoilla on jo vasta-aineita niitä vastaan joko sairastamisen tai rokotuksen kautta, mutta rokottamattoman emon pentu on täysin vastustuskyvytön. Ilman hoitoa pentu todennäköisesti kuolee.

Antibioottikuuri näytti tehoavan Salan oireisiin. Lääkityksen lisäksi pentu sai edelleen maidonkorviketta, vaikka söikin jo kiinteää ruokaa ja emokin vielä imetti. Lisäksi Sala sai kissoille tarkoitettua täydennysravintogeeliä. Lääkityksen jälkeen päästiin taas viikko ilman oireita, kunnes ne tulivat takaisin, ja aloitettiin toinen 10 päivän antibioottikuuri. Oireet tuntuivat pysyvän poissa aina vain hetken lääkekuurin jälkeen, ja oli huolestuttavaa, että näin pientä pentua jouduttiin toistuvasti lääkitsemään.

Tehohoitoon

Viikko viimeisen lääkekuurin jälkeen eräänä lauantai-iltapäivänä Sala meni nopeasti huonoon kuntoon, joten vein sen päivystävään eläinsairaalaan hoidettavaksi. Koska pentu oli pieni ja tautirasitteinen populaatiotaustansa vuoksi, hoidon tehosta ei annettu suuria toiveita. Salalla oli korkea kuume ja tulehdusarvot olivat huolestuttavan korkeat.  Pentu jäi yöksi tiputukseen, ja unettoman yön jälkeen sain onneksi hakea Salan seuraavana päivänä kotiin.

Kävimme Salan kanssa heti seuraavana päivänä omalla eläinlääkärillä, antibiootti vaihdettiin vahvempaan ja sovittiin tulehdusarvokontrolli sitten, kun pennun ruumiinlämpö on normaali. Nyt antibiootti oli niin tehokas, että tulehdusarvot laskivat nopeasti, ja Sala alkoi vahvistua ja kuntoutua.

Takapakkia: oireilu alkaa taas

Kissanpennut rokotetaan ns. kolmoisrokotteella, joka antaa suojan kaliki-, herpes- ja kissaruttovirusta vastaan. Salan rokotusta siirrettiin mahdollisimman pitkälle, jotta pentu olisi vastustuskykyinen, mutta siitä huolimatta Sala sai niin voimakkaita hengitystieoireita, että jouduttiin taas aloittamaan antibioottikuuri, joka onneksi jäikin sitten viimeiseksi. Sala toipui, vahvistui ja elää nyt oireettomana tyytyväistä kissanelämää omassa kodissaan siskonsa ja koirakaverin kanssa.

Miksi?

Miksi käyttää näin paljon aikaa, voimavaroja ja rahaa yhden kissanpennun hoitoon? PESUlla jokainen elämä on arvokas. Jos ulkona elävä populaatiokissa on niin onnekas, että se pääsee yhdistyksen hoiviin, sitä myös hoidetaan sen tarpeiden mukaan. Kaikki eivät pääse.

Kirjoittaja: Kaisa Mikkonen

Kuvat: Kaisa Mikkonen ja Maria Kihlberg