Kissan ruokinta ja ravinto

Kissan ruokinta täytyy suunnitella vastaamaan kissan luontaisia ravitsemustarpeita. Kissa on ehdoton lihansyöjä, joten sen ruokavalion pitää sisältää riittävästi eläinperäistä proteiinia ja rasvaa. Kissan hyvinvointiin vaikuttaa kuitenkin myös se, miten kissa hankkii ravintonsa.

Tässä artikkelissa kerromme,

• Mikä on parasta ruokaa kissalle?
• Ravintoaineista kissan ruokinnassa.
• Kuinka paljon ruokaa kissalle?
• Miten kissaa kannattaa ruokkia?
   

Mikä on parasta ruokaa kissalle?

Kissan ruokinta on helpointa laadukkaalla täysravinnolla. Näin varmistat kissallesi riittävän ravintoaineiden saannin. Lihaisa, runsaasti eläinproteiineja sisältävä ruoka pitää kissan kylläisenä, tukee kissan hyvinvointia ja auttaa myös ehkäisemään ylipainoa. 

Kissan pääruuaksi kannattaa valita märkäruoka, joka tukee myös kissan nesteytystä. Jos kissan ruokinta painottuu kuivaruokaan, kissa saattaa saada liian vähän vettä, mikä lisää alttiutta erilaisiin virtsatievaivoihin.

Pelkän kalan tai lihan syöttäminen voi aiheuttaa kissalle erilaisia puutostiloja, sillä täydennysravintoina ne eivät sisällä kaikkia kissan tarvitsemia ravintoaineita. Kissan ruuan voi koostaa alusta asti myös itse, mutta se vaatii tarkkaa perehtymistä kissan ruokintaan. Tutustu kissan lajityypilliseen ruokavalioon!

 

Ravintoaineet kissan ruokinnassa

Vesi

Vettä sanotaan tärkeimmäksi kissan ravintoaineeksi, eikä suotta. Vesi

• vaikuttaa muiden ravintoaineiden imeytymiseen.
• vaikuttaa kissan ruuansulatukseen.
• osallistuu myrkkyjen ja kuona-aineiden poistamiseen kissan elimistöstä.
• vaikuttaa kissan lämmönsäätelyyn.

Kissalla on kuitenkin luontaisesti heikko janontunne; kissan esi-isät olivat aavikoiden asukkeja, jotka saivat suurimman osan nesteestä saaliistaan. Esimerkiksi hiiri sisältää noin 75 % vettä. Kissan juomistekniikka on myös tehoton verrattuna esimerkiksi koiran tapaan latkia vettä. Kissa lähinnä kastaa kielensä veteen.

On jopa esitetty, että märkäruokaa syövien kissojen kokonaisvedensaanti olisi yli kaksinkertainen verrattuna kissoihin, jotka syövät vain kuivaruokaa.

Kissat eivät reagoi pieneen nestehukkaan juomalla enemmän. Kun kissat alkavat juoda, ne saattavat lopettaa ennen kuin nestetasapaino on täysin palautunut. Tämä voi johtaa krooniseen nestevajeeseen, joka altistaa kissoja erilaisille terveysongelmille, kuten virtsakiteiden ja -kivien muodostumiselle, jotka voivat johtaa hengenvaarallisiin tiloihin, esimerkiksi virtsaputken tukkeutumiseen.

PrimaCat Classic -märkäruuan herkulliset lihasuikaleet ovat 88 % eläinperäisiä, eivätkä sisällä lainkaan lisättyä sokeria tai viljoja. Tutustu!
 

 

Proteiinit

Kissa tarvitsee proteiinia esimerkiksi turkin, ihon, kynsien, hormonien ja entsyymien rakentamiseen. Kissa ei sen sijaan hyödynnä proteiineja ensisijaisesti energianlähteenä, mutta jos kissa saa proteiinia enemmän kuin mitä kehon välttämättömiin tarpeisiin kuluu, voi kissa hyödyntää proteiinin energiana tai poistaa elimistöstä virtsan mukana.

Proteiinipitoisuus esitetään usein tuotepakkauksen ravintotiedoissa valkuaispitoisuuksina tai raakavalkuaisen määränä. On hyvä muistaa, että mitä kosteammasta ravinnosta on kyse, sitä pienemmältä proteiinipitoisuus vaikuttaa. Kissa kuitenkin syö esimerkiksi märkäruokaa määrällisesti huomattavasti enemmän kuin kuivaruokaa.

Eläinperäisestä proteiinista, eli lihasta tai kalasta, kissa saa elintoiminnoilleen välttämättömiä aminohappoja, joita sen elimistö ei itse pysty muodostamaan tarpeeksi tai ollenkaan. Tällaisia ovat esimerkiksi arginiini ja tauriini, joiden puutostilat voivat aiheuttaa sokeutta, sydänsairauksia ja muita vakavia terveysongelmia. Proteiinin puutos voi näkyä myös lihaskatona tai esimerkiksi huonokuntoisena turkkina ja ihona.

Kissat sopeutuvat huonosti proteiinin puutteeseen. Jos kissa ei saa tarpeeksi proteiinia, alkaa se purkaa proteiineja lihaksistaan saadakseen tarvittavia aminohappoja. Seurauksena on lihaskato.

 

Rasvat

Rasvat tuovat kissan ruokintaan energiaa tiiviissä muodossa. Gramma rasvaa sisältää yli tuplasti enemmän energiaa verrattuna proteiiniin tai hiilihydraattiin. Rasvat toimivat paitsi energianlähteenä myös hormonitoiminnan tekijänä ja elimistön energiavarastona. Rasvan puutostila näkyy yleensä kissan huonokuntoisena ihona ja turkkina.

Omega-3- ja omega-6-ryhmän rasvahapot ovat sellaisia, joita kissan täytyy saada ravinnostaan, sillä kissa ei kykene rakentamaan niitä itse. Olemme esimerkiksi lisänneet kuivaruokiimme omega-3 ja omega-6-rasvahappoja. Harkitse myös ravintolisän, kuten lohiöljyn, tarjoamista kissalle, jos välttämättömien rasvahappojen tarve ei täyty päivittäisellä ravinnolla.

Älä päästä kissanruuan rasvoja härskiintymään. Erityisesti kuivaruoka kannattaa säilyttää valolta suojattuna. Muista myös sulkea avattu pussi säilytyksen ajaksi.

 

Hiilihydraatit

Kissat tulevat täysin toimeen ilman hiilihydraatteja, jotka voidaan jakaa sokeriin, tärkkelykseen ja kuituun. Kissa voi käyttää hiilihydraatteja energianlähteenä, mutta korkeahiilihydraattinen ravinto voi johtaa ruuansulatusongelmiin, kuten ripuliin, oksenteluun ja turvotukseen.

Liiallinen hiilihydraattien saanti voi myös edistää painonnousua ja lihavuutta kissoilla. Rasva ja tietyt aminohapot aktivoivat entsyymejä, jotka osallistuvat syömisen säätelyyn ja lisäävät kylläisyyden tunnetta. Proteiinipitoinen ja tarpeeksi rasvaa sisältävä ravinto saa siis kissan kylläisemmäksi verrattuna hiilihydraattipitoisen ravinnon nauttimiseen.

Kissojen veren sokeripitoisuudet pysyvät myös matalampina, kun niiden ruokavalio koostuu korkeaproteiinipitoisesta ja matalahiilihydraattisesta ravinnosta. Tämä on erityisen tärkeää kissojen diabetekseen sairastumisen ehkäisemisessä ja toisaalta diabetesta sairastavien kissojen hoidossa.

Kuidut voivat kuitenkin olla tärkeä osa kissan ruokavaliota suolistomikrobiston vuoksi. Esimerkiksi frukto-oligosakkaridit (FOS) ja mannanoligosakkaridit (MOS) ovat kissalle sopivia kuituja, jotka toimivat luonnollisina prebiootteina. Prebiootit auttavat edistämään kissan suolistomikrobiston tasapainoa ja terveyttä, sillä ne ovat hyvien suolistobakteerien ravintoa. Kissanruokaan lisättynä FOS- ja MOS-prebiootit tukevat ruuan kulkua ja sulamista suolistossa sekä vahvistavat kissan vastustuskykyä.

Löydät ruokaan lisättyjä prebiootteja kuivaruokavalikoimamme tuotteista, joihin kuuluvat vaihtoehdot niin aikuisille kissoille kuin kissanpennuillekin. Tutustu valikoimaan ja löydä silkkitassusi suosikki!

 

Kuinka paljon ruokaa kissalle?

Kissanruokapakkauksissa on ruuan annosteluun suuntaa antava ohje, josta saat hyvän pohjan kissan päivittäisen ruokamäärän arviointiin. Kannattaa kuitenkin muistaa, että suositukset eivät huomioi yksilökohtaista vaihtelua kissojen energiantarpeessa. Esimerkiksi leikatun sisäkissan energiantarve on huomattavasti alhaisempi kuin aktiivisesti liikkuvan leikkaamattoman kissan.

Lihavuus on lemmikkikissojen yleisin ruokintavirhe. Kissan ruokinta onkin syytä ottaa tarkempaan syyniin, jos kissalle alkaa kertyä ylipainoa.Lue vinkkimme kissan lihavuuskunnon arvioimiseen ja ylipainoisen kissan ruokintaan.

Syökö kissasi täysravinnon ohella myös täydennysravintoja, kuten PrimaCat Fillets- ja Soup-märkäruokia? Paljon nestettä sisältävät ja proteiinipitoiset ruuat ovat oiva lisä tukemaan kissan nesteytystä ja tarjoamaan vaihtelua ruokavalioon.

 

Miten kissaa kannattaa ruokkia?

Kissan ruokintaan on olemassa useita erilaisia tapoja. Yksi yleisistä ruokintatapojen jaotteluista on tehdä ero vapaan ruokinnan ja ateriaruokinnan välillä. Vapaalla ruokinnalla tarkoitetaan sitä, että kissalla on jatkuvasti ruokaa tarjolla, esimerkiksi kippo kuivaruokaa, josta kissa voi syödä aterioita itsenäisesti pitkin päivää. Ateriaruokinnassa puolestaan kissa saa ruokansa yksittäisinä aterioina, eikä ruokaa ole tarjolla jatkuvasti.

Vapaa ruokinta voi asettaa haasteita tilanteessa, jossa kissalla on ylipainoa tai se on sterilisoitu tai kastroitu, jolloin energiantarve on jopa 25–50 % pienempi verrattuna leikkaamattoman kissan energiantarpeeseen. Maittava ruoka houkuttelee syömään ajankuluksi tai ihan vain siksi, että kissa saa syömisestä mielihyvää. Jos taas taloudessa on useampi silkkitassu, voi kissojen yksilökohtaista ruokamäärää olla vaikea hahmottaa, jos ruokintatapana on vapaa ruokinta.

Vapaan ruokinnan haitat

• Kissalla on kohonnut riski ylipainolle.
• Ruokinnan muutokset voivat olla vaikeampia.
• Useamman kissan omistajan on hankala tietää yksittäisen kissan syömän ruuan määrää.
• Ruokaa ei voida hyödyntää ihmisen ja kissan välisen suhteen luomisessa tai lujittamisessa, eikä kissan aktiivisuusrytmin säätelyssä.

Toisaalta vapaaseen ruokintaan liittyy myös hyötyjä.

Vapaan ruokinnan hyödyt

• Kissa säätelee itse ruokailurytmiä.
• Kissa saattaa juoda enemmän.
• Kissa voi halutessaan syödä useita pieniä aterioita päivässä.

 

 

Ateriaruokinta puolestaan vaatii kissanomistajalta enemmän aikataulutusta. Lisäksi saalistavan kissan ateriointirytmiin verrattuna kissa saa määrällisesti vain muutamia aterioita päivässä. Ateriaruokinta tuo kuitenkin mukanaan monia hyötyjä.

Ateriaruokinnan hyödyt

• Kissan ruokailutavan muutokset on helpompi huomata.
• Monen kissan taloudessa, kissojen yksilökohtaista ruokamäärää on helpompi hallita.
• Ruokaa voi hyödyntää ihmisen ja kissan välisen suhteen luomisessa tai lujittamisessa.
• Kissalla on pienempi ylipainon riski.

Jos kissanomistaja päätyy vaihtamaan ruokintatapaa, kannattaa muutokset tehdä vähitellen. Vapaasta ruokinnasta ateriaruokintaan siirryttäessä kissan ruokakupin voi esimerkiksi ottaa aluksi pois kissan saatavilta pariksi tunniksi ja pikkuhiljaa pidentää aikaa.

Oletko vaihtamassa kissan ruokaa? Nappaa käytännölliset vinkkimme kissan ruuan vaihtamiseen!

Tarkkaile oman kissasi ruokailurytmiä ja -tottumuksia. Näin saat selville, millaista ruokaa kissasi syö mieluiten ja kissan ruokinta helpottuu. Samalla huomaat helpommin mahdolliset muutokset kissan käyttäytymisessä, mikä voi auttaa esimerkiksi terveysongelmien havaitsemisessa.